Isäntämiehen sydänlaulu

Mikä se rinnassa jyttyyttää,
niin kummasti siellä ryttyyttää?
Ilmavaivatko lie ne katalat, vai vanhuuden rempat vaikeat?

Vielähän tässä vanhuutta vai,
sydänhän siellä metelin sai.
Onhan kevät ja hilpeä huhtikuu,
sydän siitä kummasti riemastuu.

Panes akka pöytään läiski - voi,
keväthurma minussa mellakoi.
Sydäntä kuka nyt muistaiskaan,
kevätmahlat ytimiin rämpii vaan.

Syksyllä sydän palkkansa sai,
sitä yhtenään kivisti ai jai jai.
Pitäis uskoa sanoja tohtorin,
pois ponu, läski niin - naisetkin.

Mitäs tuosta huolii isäntämies,
eihän tänään kuolla kukaties.
Rennosti jatka vain riehuntaas,
kaikille kaivettu kuoppa on maas.

Sirkka Runolinna